Yhtye

Club For Five on ainutlaatuinen ilmiö musiikkimaailmassa rikkoessaan mielikuvia siitä, mitä kaikkea ihmisäänellä voikaan tehdä. Monipuolinen a cappella lauluyhtye on valloittanut yleisönsä suvereenilla osaamisellaan niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Yhtyeen musiikkia ei voi rajata yksittäiseen tyylilajiin, sillä viisikko yhdistelee sovituksissaan ennakkoluulottomasti jazz-, pop-, rock- ja klassista musiikkia tyylikkääksi ja omaperäiseksi kokonaisuudeksi. Voisi jopa sanoa, että Club For Five’n tyylilaji on Club For Five!

Vaikka lavalla ei näy soittimia, voi Club For Five’n konsertissa kuulla kaikkea sähkökitaroista rumpusooloihin. Yhtye ei kuitenkaan tyydy pelkkään soittimien imitointiin, vaan kaikki yhdistyy saumattomasti taitavaan yhtyelauluun ja musiikilla leikittelyyn. Viiden laulajan (Maija Sariola, Susanna Lukkarinen, Jouni Kannisto, Juha Viitala ja Tuukka Haapaniemi) lavashow on täynnä vastustamatonta iloa, energiaa ja virtuositeettia.

Yhtye

Maija Sariola

Mistä kaikki alkoi?

Synnyin Viitasaarella Keski-Suomessa perheeseen, jossa me kaikki lapset harrastimme musiikkia. Olen laulanut ihan pienestä asti. Ensiesiintymiseni oli vanhainkodissa 3-vuotiaana. Musiikkiopistossa aloin soittaa pianoa. Koulussa olin mukana kuorossa, musiikkinäytelmissä ja bändeissä. Tiernapojissa pääsin jo vähän tienaamaankin joulun alla, olin Herodes!

Mitkä ovat olennaisimmat syyt, jotka ovat johtaneet siihen, että sinusta tuli ammattimuusikko?

Sain lapsena paljon kannustusta vanhemmiltani ja opettajilta. Kävin Helsingissä Sibelius-lukion, jossa oli paljon samanhenkisiä nuoria. Kaikki musisoivat tai tanssivat, oma identiteettini muusikkona kasvoi. Moni lukioaikainen kaverini onkin nykyään ammattimuusikko. Lukioaikana olin myös mukana Helsingin kaupunginteatterin musikaalissa The Sound Of Music. Ystävien kanssa perustimme erilaisia kokoonpanoja ja bändejä, joiden kanssa keikkailimme. Kaikista nuoruuden harrastuksista ja esiintymisistä on muodostunut vankka pohja omalle tekemiselleni. Lukion jälkeen jatkoin opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan musiikkikasvatuksen osastolle.

Mistä olet omasta mielestäsi saanut vahvimmat vaikutteesi musiikin saralla?

Lapsuudesta ja nuoruudesta. Veljeni kuuntelivat mm. Stingiä, Totoa, Genesistä ja muita 80-90 -lukujen isoja bändejä. Sitä kautta ne tulivat minullekin tutuksi. Ystävieni kanssa lauloimme ja soitimme läpi paljon toivelaulukirjoja, mistä onkin jäänyt päähän varsin kattava ”laulukirjasto”.

Mikä on hienointa, mitä olet päässyt Club For Fiven kanssa kokemaan?

Olen päässyt matkustamaan ja nähnyt paikkoja, joita en varmasti ilman tätä bändiä olisi nähnyt. Olen päässyt esiintymään hienoihin, suuriin, erikoisiin tilanteisiin ja tilaisuuksiin, kuten Kiinaan isoon TV-ohjelmaan tai Suomen tasavallan presidentin valtiovierailulle.

Mitä äitisi vastaisi, jos häneltä kysyttäisiin, mikä sinussa on parasta laulajana?

Varmaankin iloisuus ja energisyys.

Mikä musiikki tai musiikin tyylilaji inspiroi sinua eniten?

Inspiroidun monista musiikin eri tyylilajeista. Tärkeintä on, että musiikki on aitoa ja täynnä tunnetta ja ilmaisua.

Mistä olet ylpeä omalla muusikon urallasi?

Urani aikana olen ollut mukana musikaaleissa, taustalaulajana monilla levyillä, solistina levyillä, dubannut piirrettyjä sekä esiintynyt mainoksissa äänenä ja laulajana. On vaikea arvottaa näitä, sillä ne kaikki ovat muovanneet ammattitaitoani.

Kerro jotain yllättävää itsestäsi.

Tykkää nukkua myöhään, lenkkeillä, viettää aikaa perheen kanssa. Kesällä rentoudun mökillä!

 

Yhtye

Susanna Lukkarinen

Mistä kaikki alkoi?

Kaikki alkoi siitä, kun lapsuudenkotini olohuoneessa oli ruskea Hellas-piano, jossa oli norsunluiset koskettimet. Siitä lähtien kun ylsin pianojakkaralle, en muuta tehnytkään kuin soitin pianoa. Aloitin pianotunnit 4-vuotiaana paikallisen kanttorin opissa, ja kotiseudullani Nivalassa oli onnekseni aktiivista ja innostavaa musiikkitoimintaa, jossa olin mielelläni mukana. Olin lapsena aktiivinen laulunkirjoittaja, soitin kantelepiirissä, ja esiinnyin ahkerasti koulun ja kunnan tilaisuuksissa.

Mitkä ovat olennaisimmat syyt, jotka ovat johtaneet siihen, että sinusta tuli ammattimuusikko?

Aloin keikkailla aktiivisesti jo lukioiässä ja tienata omat rahani. Tietynlainen itsenäisyys, vapaus ja seikkailuhenkisyys sopi minulle jo silloin ja annoin virran viedä. Ylioppilaskirjoitusten lähestyessä ja koulukavereideni valmistautuessa jatko-opintoihinsa tajusin minäkin, että johonkin kouluun oli haettava. Mietin, mitä ammatteja olikaan olemassa, ja kun oikein mikään muu ei kiinnostanut, päätin hakea Sibelius-Akatemiaan ja Tampereen Konservatorioon klassista pianoa opiskelemaan. Seuraavana syksynä muutinkin jo Helsinkiin ja aloitin opintoni Sibelius-Akatemian musiikkikasvatusosastolla.

Mistä olet omasta mielestäsi saanut vahvimmat vaikutteesi musiikin saralla?

Vahvimmat vaikutteeni musiikin saralla tulevat klassisesta musiikista, jazzista ja maailmanmusiikista.

Mikä on hienointa, mitä olet päässyt Club For Fiven kanssa kokemaan?

Club For Fiven kanssa on ollut hienointa, kun on saanut tehdä paljon erilaisia projekteja ja musiikkia monipuolisesti. Olemme myös päässeet esiintymään moneen eri maahan ja sekös tämmöistä reissunaista lämmittää. On ollut myös hienoa olla osa viiden hengen työporukkaa näin kauan.

Mitä äitisi vastaisi, jos häneltä kysyttäisiin, mikä sinussa on parasta laulajana?

Äitini mielestä minussa on parasta laulajana se, kun olen hänen tyttönsä.

Mikä musiikki tai musiikin tyylilaji inspiroi sinua eniten?

Minua inspiroi musiikki, jossa on jotain mystistä tunnelmaa, oli se sitten mielenkiintoinen harmonia, instrumentaatio, laulusoundi tai joku rytminen idea, joka ottaa koukkuunsa. Jos musiikissa on jotain mikä koskettaa, kaihoa. Vanhemmiten olen alkanut kuunnella enemmän myös laulettua musiikkia ja olen opetellut kuuntelemaan laulun lyriikoita ja mitä niissä sanotaan. Olen aina keskittynyt musiikinkuuntelussa  soundiin ja tunnelmaan.

Mistä olet ylpeä omalla muusikon urallasi?

Olen iloinen, että sain tehtyä v.2010 oman esikoisalbumini ”Fly Away”, joka ei sittemmin ole saanut jatkoa. Olen ollut mukana monissa projekteissa joista haluan mainita erityisesti Local Voices -kokoonpanolla vietetyn kolmevuotisen taiteilijaresidenssi -yhteistyön Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Tästä hienoimpana hedelmänä ilmestyi ”Runot” levy,  joka sisältää hämäläisten runoilijoiden runoihin sävellettyä musiikkia.

Kerro jotain yllättävää itsestäsi.

Rakastan ulkoilma -elämää, saunomista ja haitarinsoittoa. Mieluummin suolainen, kuin makea. Olen hiihtänyt kylmiltäni Finlandia-hiihdon, ja juonut merenpohjasta nostettua 200 vuotta vanhaa samppanjaa suoraan pullon suusta.

Yhtye

Jouni Kannisto

Mistä kaikki alkoi?

Mieleen juolahtaa paljon erilaisia alkuja – pieniä ja isoja. Sinänsä en muista musahommien varsinaisesti koskaan alkaneen, sillä tunnen niiden olleen tavallaan aina käynnissä. Äidin kertoman mukaan aloin laulaa käytännössä ennen kuin osasin puhua. Klassisen kitaran opinnot alkoivat, kun täytin kahdeksan. Se oli iso muutos elämässäni. Pian, seuraavina vuosina myös muiden bändi-instrumenttien ja etenkin pianon soittaminen alkoi myös vetää minua puoleensa.

Aloin jo nuorena koulukuorossa laulaessani ymmärtää, että hienoin tapa käyttää omaa ääntään on tehdä se yhdessä muiden kanssa, moniäänisesti. Eräs minulle merkittävimmistä aluista ajoittuukin sitten vuosituhannen vaihteeseen, kun ystävystyin Tuukan kanssa ja haave omasta a cappella -yhtyeestä johti Club For Fiven perustamiseen.

Mitkä ovat olennaisimmat syyt, jotka ovat johtaneet siihen, että sinusta tuli ammattimuusikko?

Paloin pienenä aina halusta päästä kokeilemaan jokaista vastaan tullutta soitinta.  Minulla oli itsestään selvä kutsumus musiikkiin. Olen aivan varma yhdestä asiasta, jota ilman en olisi päätynyt tähän ammattiin: musiikkiluokkia. Terveisiä Cygnaeuksen kouluun! Saamani kannustus taiteiden suuntaan ja eteeni tupsahtaneet mahdollisuudet ovat johdattaneet eteenpäin, vaikken koskaan aktiivisesti suunnitellut uraa muusikkona.

Kouluiässä esiintyminen oli minulle aika epämieluisaa, mutta varhaisteininä aloittamani teatteriharrastus muutti paljon: opin vähitellen nauttimaan esiintymisestä ja Porin Teatterinuorissa pääsin myös säveltämään ja sovittamaan teatterimusiikkia. Ratkaiseva käänne tulevaisuuteni kannalta tapahtui lukioaikaan, kun musiikkiopiston (nyk. Palmgren konservatorio) opettajani sattui ehdottamaan minulle Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osastolle pyrkimistä. Se olikin menoa sitten.

Mistä olet omasta mielestäsi saanut vahvimmat vaikutteesi musiikin saralla?

Olen imenyt vaikutteita varmaan tosi laajasti, vaikka mistä. Mutta koska musiikkiopintoni ovat pitkälti klassisella saralla, arvatenkin tarkastelen asioita usein sieltä suunnasta. Nuorempana minulla oli suuria tarpeita osata ymmärtää ja selittää musiikin herättämiä tunteita. Teoria, analyysi ja rakenteiden ja yksityiskohtien maailma kiehtoivat ja ajoivat minua eteenpäin.

Iän myötä olen oppinut arvostamaan kaikenlaisia tapoja hahmottaa musiikkia ja erityisesti leikin ja intuition tärkeyttä. Laulajana eräs suurista esikuvistani onkin Bobby McFerrin, ei ainoastaan äänenkäytön vaan myös hetkessä olemisen taiturina. Muita lauluidoleitani ovat esim. Freddie Mercury (Queen) ja Don Shelton (The Hi-Lo’s), kotimaisista taitureista mm. Olavi Virta ja Pave Maijanen. Lisäksi pakko sanoa, että olen kyllä oppinut vuosien varrella todella paljon kaikilta kollegoilta, joiden kanssa olen saanut työskennellä.

Mitä äitisi vastaisi, jos häneltä kysyttäisiin, mikä sinussa on parasta laulajana?

Hieman vaikea arvata, mitä asioita äiti nostaisi esille minusta. Saan itse häneltä yleensä tekemisistäni vain kannustusta ja kiitosta. Joten luotan, että hän varmasti keksisi hyvät kehut.

Mikä musiikki tai musiikin tyylilaji inspiroi sinua eniten?

Ammennan inspiraatiota sekä tekijänä että kuluttajana kaikenlaisesta musiikista, josta löydän jotain, mikä liikuttaa tai laittaa liikkumaan. Minua kiehtoo musiikin suunnaton monimuotoisuus ja erilaisten merkitysten ja perspektiivien kirjo. Koenkin usein kiinnostavaksi myös sellaisen taiteen, joka edustaa itselleni vähän vieraampia ihanteita.

En ole koskaan osannut määritellä omaa musiikkimakuani tyylilajien kautta. Oli kyse jazzista, klassisesta, tai vaikka kansansävelistä, suurin rakkauteni musiikissa taitaa aina ja iankaikkisesti olla *harmonia*. Minulle on muodostunut aika selviä esteettisiä mieltymyksiä, jotka ovat varmasti kuultavissa tekemisissäni. Sovittajana olen kulkenut vuosien varrella eräällä tavalla kahta polkua – olen inspiroitunut monesta suunnasta ja siksi kokenut tärkeäksi ymmärtää teknisesti ja kokeilla erilaisia tyylejä ja jippoja, mutta samanaikaisesti osata olla kiinni omassa vaistossa ja tyylitajussa.

Mistä olet ylpeä omalla muusikon urallasi?

Laulamisen lisäksi olen täysillä uponnut improvisaatioon. Toimin muusikkona ja kouluttajana Stella Polaris –improvisaatioteatterin riveissä, missä aloitin jo 1999 eli itse asiassa vuoden ennen Club For Five:a. Hetkessä olemisen, hyväksymisen ja heittäytymisen opettelu on ollut minulle tärkeää ja välttämätöntä. Koen että impro ja teatteri ovat auttaneet minua ratkaisevasti kaikessa musiikkiin ja vuorovaikutukseen liittyvässä ja pitkälti muokanneet minusta nykyisen itseni.

Kerro jotain yllättävää itsestäsi.

Olen sanaleikkien suuri ystävä. Käytin opiskeluaikoina suhteettoman paljon aikaa opetellakseni tekemään palindromeja ja tulinkin siinä aika hyväksi. Sanomattakin on selvää, että tästä taidosta ei ole ollut pienintäkään hyötyä myöhemmän elämäni aikana. 😀

Yhtye

Juha Viitala

Mistä kaikki alkoi?

Kaikki alkoi siitä, kun istuin alle kouluikäisenä sukulaisten pianojen ääreen. Kiitos vanhemmilleni, meille hankittiin isoäitini vanha piano ja sain aloittaa pianonsoiton Valkeakosken musiikkiopistossa.

Mitkä ovat olennaisimmat syyt, jotka ovat johtaneet siihen, että sinusta tuli ammattimuusikko?

Inspiraatiota ja tukea olen saanut läpi elämäni eri suunnista. Vanhempieni tuki on tietysti ollut äärimmäisen tärkeää. Toisaalta eräänäkin tapaninpäivänä 80-luvulla vaikutuin valtavasti naapurini vanhemman pojan soittaessa pianolla Myrskyluodon Maijaa. Sittemmin opiskeluaikani jazz-bändi oli loistava koulu bändisoittoon, mikä osaltaan mahdollisti pääsyni Pop&Jazz Konservatorioon. PJK:ssa perustettu a cappella –bändi oli mainio ponnahduslauta lauluyhtyelaulamiseen, mikä lopulta johti siihen, että päädyin laulajaksi Club For Fiveen.

Mistä olet omasta mielestäsi saanut vahvimmat vaikutteesi musiikin saralla?

Vaikutteita olen saanut lukuisista bändeistä, joita isoveljeni äänitti 80- ja 90-luvuilla C-kaseteille. Henkilökohtaisesti suurimmat fibat on aiheuttanut Queenin musiikki 90-luvun alussa. Toisaalta sittemmin grunge ja alternative rock –tyyppiset genret ja bändit olivat ja ovat edelleen sydäntäni lähellä ja varmasti osaltaan vaikuttavat edelleenkin ilmaisuuni ja tapaani toteuttaa musiikkia.

Mikä on hienointa, mitä olet päässyt Club For Fiven kanssa kokemaan?

Keikkamatkat ulkomailla ovat olleet upeita kokemuksia. Toisaalta itselle tärkeiden kappaleiden ja itse kirjoitetun musiikin esittäminen suurille yleisöille on saanut aikaan unohtumattomia kokemuksia.

Mitä äitisi vastaisi, jos häneltä kysyttäisiin, mikä sinussa on parasta laulajana?

Äitini mielestä minussa parasta on heittäytymiseni sekä vaikutelma siitä, että annan kaikkeni ja teen parhaani.

Mikä musiikki tai musiikin tyylilaji inspiroi sinua eniten?

Funk/R&B on aina mielenkiintoista. Taannoinen grunge ja sen jäänteistä perustetut ja kehittyneet artistit/bändit tänä päivänä ovat erittäin tärkeitä inspiraationi lähteitä. Myös Suomi-pop/rock – varsin laajana genrenä pitäen sisällään valtavasti hyvin erilaisia artisteja ja bändejä – inspiroi ja on inspiroinut minua kovasti kautta aikain.

Mistä olet ylpeä omalla muusikon urallasi?

Olen erittäin ylpeä kaikesta, mitä olemme Club For Fiven kanssa tehneet. Olen myös erittäin ylpeä niistä keikoista ja konserteista, joita olen päässyt sekä Club For Fiven kanssa että yksin solistina tekemään Suomen parhaiden muusikoiden kanssa ja rinnalla.

Kerro jotain yllättävää itsestäsi.

Järjestän vuosittain kahden ystäväni kanssa yksityistä Ruovestari-nimistä kesäfestivaalia Ruovedellä.

Yhtye

Tuukka Haapaniemi

Mistä kaikki alkoi?

Kaikki alkoi äänestä. Olen elänyt äänien keskellä ja luonut niitä itsekin. Erilaisia värähtelyjä, yksin ja erikseen. Haaveeni toimia “yhden miehen bändinä tai orkesterina” sai minut tutustumaan moniin soittimiin ja musiikin tyylilajeihin. Tavallaan olen orkesterina olemisen saavuttanutkin.

Mitkä ovat olennaisimmat syyt, jotka ovat johtaneet siihen, että sinusta tuli ammattimuusikko?

Pidän musiikista. Pidän laulamisesta. En ajatellut ryhtyväni ammattimuusikoksi. Elämä oli kulkemassa vahvasti pedagogiseen suuntaan. Ammattilaisuus esittävän musiikin saralla hiipi kuvioihin kuin varkain. Syitä saattaa olla monia, enkä välttämättä ole kaikista edes tietoinen. Olen päässyt tekemään huipputyyppien kanssa musiikkia lapsesta ja nuoresta saakka. Olen saanut hyvän koulutuksen lähtien musiikin aktiivisesta ja laaja-alaisesta harrastamisesta, opiskelusta musiikkiopistossa, ammattiopinnoista Sibelius-Akatemiassa ja toimimalla “kentällä.” Samanhenkisten ihmisten löytyminen tekemään intohimoisesti ja kehittymään yhdessä loi perustan sille, että ammattimuusikkous tällaisessa muodossa on mahdollista.

Mistä olet omasta mielestäsi saanut vahvimmat vaikutteesi musiikin saralla?

Vahvimmat vaikutteeni ovat tulleet tunteista. Millaisia tunteita minussa on herännyt eri tilanteissa, musiikin tekijänä tai vastaanottajana. Ja vahvimpia tunteita synnyttäneet hetket ovat osoittaneet suuntia, joita olen lähtenyt koluamaan. Yksi merkittävimmistä on yhdessä soittaminen ja laulaminen, joka on tullut elämääni jo suvunperintönä. Soitin musiikkiopiston orkesterissa alttoviulua ja niissä ympyröissä pääsin sekä soittamaan upeaa musiikkia että kiertämään ulkomaita. Täten klassinen musiikki on ollut suuri vaikuttaja jo nuoresta. Kavereiden kanssa perustetun bändin kautta imeydyin rytmimusiikin pauloihin ja ahmin sitä suuria määriä teinivuosina. Olen ollut hyvin onnekas, että ympärilläni on aina ollut osaavia ja innostavia ihmisiä, joiden kanssa olen saanut tehdä kaikenlaista musiikkia korkealla tasolla. Tiivistetysti, orkesterimusiikin ja rytmimusiikin laajaakin laajempi kirjo.

Mikä on hienointa, mitä olet päässyt Club For Fiven kanssa kokemaan?

Hienointa on, että olemme pystyneet keskittymään uran luomiseen ja muodostaneet Club For Fivesta päivätyön itsellemme. Saan tehdä työkseni rakastamaani asiaa.

Mitä äitisi vastaisi, jos häneltä kysyttäisiin, mikä sinussa on parasta laulajana?

Katse. Silmät. Miltä kasvoni näyttävät laulaessani ja mitä ne viestivät. Heittäydyn vahvasti ja sydämellisesti. Annan kaikkeni yleisölle.

Mikä musiikki tai musiikin tyylilaji inspiroi sinua eniten?

Inspiroidun monenlaisesta musiikista. Sellaisesta, joka välittää tunteita. Se voi olla instrumentaalista, laulettua, soitettua. Esittäjä voi olla nuori tai vanha, aloittelija tai huippuammattilainen. Olen pohjimmiltani instrumentalisti ja pidän harmoniasta, joten rikkaus sillä puolella kiehtoo. Myös kompleksinen klassinen nykymusiikki tai fuusiojazz teknisyytensä ja vaativan osaamistasonsa puolesta inspiroivat. Tosin, musiikin kuuntelemisen ei pidä tuntua vaikealta, eikä sen tekeminen näyttää siltä. Suvereenius, itsevarmuus ja into inspiroivat.

Mistä olet ylpeä omalla muusikon urallasi?

Sain kerran jakaa lavan suuresti ihailemani äänitaitelijan, Bobby McFerrinin kanssa. Hän kutsui minut lavalle ja lauloimme kahdestaan hänen kappaleensa Thinkin’ About Your Body. Tuo kappale oli se, jolla lukioikäisenä voitin koulussani järjestetyn kulttuurikilpailun. Ja jolla pyrin Sibelius-Akatemiaan. Ja Ylioppilaskunnan laulajiin. Ensiesityksessä, siellä koulun salissa istuneet ystäväni ovat vuosia myöhemmin sanoneet, että näkivät siinä hetkessä jotain, peruuttamatonta, että tuo omituinen ääniveivailu on se asia, jota tuo ihminen tulee tekemään. Tätä en itse tuolloin tiennyt tai osannut edes ajatella.

Kerro jotain yllättävää itsestäsi.

Tykkään harrastaa. Ruoanlaittoa, ulkoilua, musiikkia. Tykkään onnistumisen kokemuksista mutten pelkää epäonnistumisia. Etenkin musiikkia on mahtava edelleen myös harrastaa. Harrastaminen luo pohjan kehittymisen mahdollisuudelle. Tai tasoonsa tyytymiselle ja hyväksymiselle. Joskus on kiva tehdä “42-asteinen uunilohi” tai nauhoittaa kaikki soittimet Bachin kaksoisviulukonsertosta. Toisinaan pohjaan palanut kana tai ties kuinka mones otto rumpuraidasta tuo perspektiiviä. Elämää ei pidä suorittaa vaan nauttia matkasta.